Krista sai ensimmäisen koiransa, labradorinnoutaja Samun, ollessaan jo aikuinen. Samu tuli Kristalle aikuisena ongelmakoirana ja sen kanssa Krista oppi paljon seuraavien 12 vuoden aikana koirista ja niiden koulutuksesta. Seuraavaksi mukaan tuli novascotiannoutaja Roosa, aikuinen kodinvaihtokoira myöskin. Roosan kanssa Krista pääsi kilpailemaan aina tokon erikoisvoittajaluokassa asti.

   Ensimmäisen faaraokoiran vuoro oli vuonna 1998, kun Kiki asettui taloksi. Kikistä piti tulla "ihan vaan kotikoira", mutta on näyttänyt kykynsä kyllä muillakin saroilla, niin näyttelyissä, radalla ja maastoissa kuin myös kennelimme kantanarttuna.

   Tällä hetkellä Krista asuu Lepsämässä perheensä kera, johon kuuluvat miehen ja kahden lapsen lisäksi faaraokoirat Kiki ja Koru, sekä labradorinarttu Spinni.

Sara on ollut tekemisissä koirien kanssa koko lyhyen elämänsä ajan, ensin hoitokoirien, ja sittemmin omien koirien kanssa. Ensimmäisen oman koiran, jackrussellinterrieriuros Dixin Sara sai ollessaan 11 vuotias. Dixin kanssa kokeiltiin kaikkea mahdollista agilitysta raunioihin ja tokoon, jossa kerettiin muutama epävirallinen kisakin käydä, ennenkuin Dixi sairastui ja harrastaminen sai jäädä.

   Ensimmäinen farkku, Safir, asteli taloon kesällä 1996. Safir kunnostautui junior handler-kilpailuissa näyttelyissä käynnin lisäksi. Maastojuoksun saloihin Safir innostui vasta yli 4-vuotiaana ja paransikin vauhtia ja intoa koko myöhäisen kilpailu-uransa ajan. Kaksi vuotta Safin jälkeen saapui Hardy, jonka kanssa sitten onkin juostu näyttelyissä ja juoksukisoissa vähän joka paikassa. Hardy ja Safir viettivät myös vuoden Amerikassa Saran kanssa ja palasivat molemmat kotiin tittelien kera.

   Nyt Sara jakaa kotinsa poikansa ja avomiehensä lisäksi 3 faaraokoiran, Safin, Hardyn ja Speedyn sekä englanninkääpiöterrieri Iitan ja parsoni-Tatsin kanssa. Lisäksi porukkaan kuuluu vielä sekalainen seurakunta muita eläimiä.

Marika hankki ensimmäisen koiransa, parsonrusselli Jessen vuonna 1995. Muutamaa vuotta myöhemmin tuli parson-Late, jonka kanssa harrastettiin näyttelyitä aina muotovalion arvoon saakka. Luolatkin tuli testatuksi, mutta ilman suurempaa paloa Laten puolelta. Mitä turhaa nähdä vaivaa, jos ketut vaan olla möllöttää...

   Ensimmäinen farkku Marikalle muutti 1998 Pubin muodossa. Pubista oli tarkoitus tulla monikäyttöinen koira, jonka kanssa voisi harrastaa ainakin näyttelyitä ja juoksuja. Molemmissa Pubi on pärjännyt hienosti ja täyttänyt Marikan sille joskus asettamat tavoitteet; kansainvälisen muotovalion ja käyttövalion arvot.

   Ensimmäisestä pentueestamme ainoastaan Marikan piti alunperin pitää pentu ja niin Mocca muutti Marikalle. Syksyllä 2005 haimme Ruotsista pienen prinsessan, Javan, joka myös asui Marikalla. Suureksi epäonneksemme Java siirtyi sateenkaarisillan toiselle puolen keväällä 2006. Keväällä 2007 haimme USAsta asti uuden uroksen, Taalan, joka muutti Marikan urosvaltaiseen kotiin, vaikka alunperin suunnitelmissa olikin sijoittaa se muualle. Nyt Marika asustaa siis faaraoiden Pubin, Mocan ja Taalan, parsoni-Laten ja kahden siamilaisen ja yhden itämaisen lyhytkarvaisen kissan kanssa.